Jatkosota

Lentäjien kunniaksi 1939 – 1945

1. Kaatuneiden lentäjien muistomerkki on Ruokolahdella kirkon luona tien itäpuolisella kumpareella. Muistomerkki paljastettiin 15.8.1987. Siinä on teksti: ”Kunnia sodissa kaatuneille lentäjille, jotka antoivat kalleimman uhrin isänmaan vapauden puolesta.” Muistomerkin pystytti Kaakkois-Suomen Ilmasilta. Muistokivi on Salpalinjasta. Muistomerkin suunnitteli Olavi Veijalainen. Ruokolahti valittiin lentäjien muistokiven paikaksi siksi, että siellä oli sotiemme aikana kaksi lentokenttää, toinen Immolassa ja toinen Rasilassa jäällä. Ruokolahden yllä käytiin talvisodan kovimmat ilmataistelut. Taistelussa tuhoutui 7 suomalaista hävittäjää ja neljä lentäjää kuoli.

2. Lentäjien patsas on Jyväskylän mlk:n Tikkakoskella Luonetjärven varuskunnan Kasarmipuistikossa.

3. Venäläinen pommituskone ampui Ylöjärvellä 2.3.1940 alas Urho Heiskalan ohjaaman Fokker-84 hävittäjän. Muistomerkki on Lentäjäntien läheisessä puistossa omakotialueella. Putoamispaikan muistomerkissä on potkurin siipi ja laatta, jossa teksti: ”Isänmaan puolesta, lentomestari Urho Heiskala, viimeinen lento 2.3.1940.”

4. Talvisodan Pommituslentolaivue 42:n muistolaatta paljastettiin Juvalla kunnantoimiston pihalla sijaitsevaan siirtokivilohkareeseen 5.7.1992. Laivueen Blenheim-koneet käyttivät kenttänä Jukajärven jäätä.

5. Joroisten lentokentällä on jatkosodan 25.6.1941 ilmataistelun muistolaatta. Sen paljasti 23.1.1989 Joroisten Lions-Club. Joroisten taistelussa Lentolaivue 26 pudotti 13 SB-2 neuvostopommittajaa, jotka hyökkäsivät lentokenttää vastaan. Pari pääsi karkuun. Joroisten lentokenttä rakennettiin sotilaskentäksi. Siviili-ilmailun piiriin se tuli 1970-luvun alussa.

6. Kemiön Rotarit pystyttivät 1979 lentäjä Esko Niemelän 9.6.1941 alassyöksymisen paikalle muistokiven. Muistomerkki on metsässä Björkbodan tehtaalta Nivelaxin suuntaan noin 1 km.

7. Hävittäjälentäjien muistomerkkinä Utin kasarmialueen kentällä katoksessa Messerschmitt 109 (Mersu) –hävittäjä. Se oli toisen maailmansodan kuuluisa hävittäjäkonemalli, jolla suomalaisetkin saavuttivat yli 660 ilmavoittoa.

8. Oriveden Toritussa on kiinnitetty kiveen muistolaatta paikassa, jossa Viima-kone syöksyi maahan 27.10.1941. Kohtalonomaista. Luutnantti Aarne Nissisen kone oli alas Laatokalla. Hän oli pelastunut laskuvarjolla. Nyt hän oli hakemassa uutta konetta. Toinen menehtynyt oli vänrikki Torsti Kolhonen.

9. Imatran Immolan kentän laidalle lentohallin luo paljastettiin 23.7.1994 Osasto Kuhlmeyn muistokivi. Uudessa laatassa on virolaisen Kalju Reitelin taiteilemat syöksyvät stukat. Muistokiveen on myös lisätty teräslaatta, johon on kaiverrettu Suomen rintamalla menehtyneiden saksalaisten nimet.

10. Joensuun Ilmasilta-järjestö ja LeR 4:n Kilta ovat hankkineet muistolaattoja Pohjois-Karjalan sodanaikaisille tapahtumapaikoille kunnioittaakseen sotiemme lentäjiä. Joensuun lentoasemalla paljastettiin Ilmavoimien vainajien päivänä 7.9.1989 muistolaatta Onttolan lentokentällä Ilmavoimien joukko-osastossa palvelleiden muistoksi. Enon kunnan Kaltimojärven kaakkoisrannalla paljastettiin muistomerkki 18.7.1992. Teksti: ”DN-65:n sotalento päättyi tähän 20.2.1943. Lnt Rauni Houni s. 4.5.-17, alik. Veijo Penttinen s. 7.2.-20.-LAPLSTON-LeR 4:n kilta.” Enon Rahkeella muistomerkki paljastettiin25.10.1991. Teksti: ”DN-53:n sotalento päättyi tähän 19.2.1943. Ltn Pauli Ahola s. 26.6.-18, ylik. Aarno Patojärvi s. 23.5.-14, kers. Tauno Räihä s. 13.8.-17. –LAPLSTON – LeR 4:n Kilta.”

11. Liperin Tutjuniemen Ruuskantilassa paljastettu muistomerkki 7.9.1995. Teksti: ”JK:n 254:n sotalento päättyi tähän salmeen 1.7.1944. Ltn Erkki Pinomaa s. 9.8.-18, ltn Karl Lång s. 10.7.-20, korp. Esko Joutsenvirta s. 11.7.-21. Joensuun Ilmasilta.”

12. Valkealan Utissa ilmavoimien vainajien Kotka-patsas. Ks. Aselajit, joukko-osastot.

13. Tampere – Pirkkala rajalla paljastettiin 7.9.1995 lentokoneen BW 392 5.6.1943 putoamispaikalle lentomestari Martti Alhon muistokivi.

14. Ahvenanmaalla Lemlandissa Nyhamnin saaren rantaan paljastettiin 29.9.1944 lentäjän ja ruotsalaisen vapaaehtoisen tekstitön hakaristimuistokivi. Ahvenanmaalle oli sijoitettu syvyyspommein varustettuja lentokoneita, jotka suojasivat kauppalaivoja sukellusveneiltä. Eräs näistä koneista syöksyi 4.9.1942 mereen. Syvyyspommi räjähti.

15. Joutseno. Ks. Aselajit, joukko-osastot.