Talvisota
Taipaleenjoen taistelut 6.12.1939 – 13.3.1940
1. Taipaleenjoen taistelujen ”Taipale 1939 – 40”-muistomerkki Jyväskylän Kirkkopuistossa Vapaudenkadun varrella. Siinä on kuvattuna Taipaleen taistelumaasto nimistöineen. Muistomerkin on suunnitellut Matti Hämäläinen ja sen pronssireliefin valutyön toteuttanut taiteilija Evert Porila.
2. Toinen muistomerkki, ”Pirstotut puut”, on Seinäjoella Vapaudentien ja Kauppakadun kulmauksessa olevassa Veteraanipuistossa. Teksti: ”Taipaleen ja Vuosalmen raivoisissa taisteluissa 1939 – 1940 torjuivat Etelä-Pohjanmaan miehet osaltaan vihollisen ankarat hyökkäykset raskain menetyksin. Hinta oli kallis, mutta uhrin ansiosta isänmaa on vapaa. Pystyttivät aseveljet.” Muistomerkin teki Maija Martiskainen (Nuotio) ja se paljastettiin 12.10.1975.
3. Taipaleenjoen kenttähautausmaa. Ks. Sodissa menehtyneiden muistomerkit.
4. Sota-ajan suositun ”Vartiossa”-laulun on Taipaleenjoen taistelukentillä säveltänyt Lassi Tuomisto.
5. Kirjailija Antti Tuurin kirjoittama ja Pekka Parikan ohjaama ”Talvisota”-filmi (1989) kuvaa Pohjanmaalaisen Laurilan rykmentin (JR 23) Taipaleenjoen taisteluja.
6. Taipaleen laulun JR 19:lle on kirjoittanut Lauri Aalto.
7. Terenttilän tukikohta 4:n kohdalla (Hiekkalan talon pohjoispuolella) on 1991 pystytetty ns. Taipaleen risti.
Neuvostojoukot saavuttivat jo 2.12. linjan Taipale – Rautu – Kivennapa – Vammelsuu. Kannaksen ensimmäinen suurtaistelu pääasemien kohdalla käytiin 6. – 7.12.1939 Taipaleenjoella. Parin neuvostodivisioonan voimalla tehty hyökkäys torjuttiin päälohkoilla. Pohjoisrannalla oleva Koukunniemi menetettiin eikä sitä saatu vastaiskuillakaan takaisin. Suomalaisilla oli taistelussa JR 23, JR 21 (30) ja III/JR 29. Rintamalinja vakiintui.
Seuraavan hyökkäyksen neuvostoliittolaiset tekivät 15. –17.12. entistä suuremmilla joukoilla, mutta tuloksetta. Sen jälkeisiä neuvostojoukkojen suurhyökkäyksiä oli Keljaan, Volossulaan ja Patoniemeen sekä 8.2.1940 alkaen pieniä rauhallisimpia kausia lukuun ottamatta sodan loppuun asti. Talvisodan aikana tulivat tutuiksi taistelupaikkojen nimet Kirvesmäki ja Terenttilä. Suomalaiset säilyttivät kaikissa näissä ankarissa taisteluissa puolustusasemansa pienin muutoksin rauhantekoon asti.
Taipaleenjoen puolustustaistelua käynyttä 10. Divisioonaa komensi ensin eversti Viljo Kauppila ja myöhemmin eversti Aarne Blick. Tammikuussa 10. Divisioona muutettiin 7. Divisioonaksi. Samassa yhteydessä uudeksi komentajaksi tuli eversti Einar Vihma. Lisäksi Taipaleenjoelle tuli tammikuussa eversti Niilo Hersalon komentama 21. Divisioona. Divisioonien ja muidenkin joukko-osastojen numeroiden muutoksilla pyrittiin harhauttamaan neuvostoliittolaisten tiedustelua.
Suomalaisilla oli sodan lopulla Taipaleenjoella 15 pataljoonaa. Taipaleenjoella taistelivat mm. JR 28, JR 21 (30), JR 19, Kev.Os 7, Er.P 6, JR 23 ja JR 61. Ks. Talvisodan runoilija Yrjö Jylhä.
B.J Geiger, ”Talvisodan Taipale” (WSOY, Porvoo 1955), Alpo Reinikainen, ”Taipaleenjoen tulessa” (Kirjayhtymä, Jyväskylä 1980).
