Talvisota

Alassalmen taistelut 6.-14.12.1939

Suomussalmen Alassalmen taisteluiden muistomerkin suunnitteli JR 65:n joukoissa Alassalmella taistellut tamperelainen taiteilija Toivo Rossi. Kivet muistomerkin ympärillä symbolisoivat sitä vähäistä 300 miehen joukkoa, joka taisteli Alassalmella. Teksti: ”Tähän pysäyttivät korpisoturit vihollisen etenemisen 6. joulukuuta 1939.” Muistomerkin pystyttivät Kainuun Rajavartioston Kilta ry:n Suomussalmen ja Kuusamon osastot. Paljastuspuheen piti 14.8.1982 Alassalmella luutnanttina taistellut kenraalimajuri evp Martti Avela.

Käyntiohje: Muistomerkki Suomussalmi – Kuusamo tien (vt 5) varrella Piispanjärven kohdalla, tien länsipuolella olevalla levähdysalueella, jonne on matkaa Kuusamosta noin 83 km ja Suomussalmelta noin 50 km.

Valtatie 5. Suomussalmen kirkonkylää kohti Juntusrannasta edennyt neuvostoliittolaisen 163.D:n JR 662 suuntasi Palovaarasta hyökkäyksensä kohti Kuusamoa. Taistelut alkoivat 6.12.1939. Tämän jälkeen neuvostoliittolaiset joukot yrittivät useita kymmeniä kertoja ylittää salmen, mutta suomalaisten puolustus kesti. Alassalmen puolustajina olivat Erillisen Pataljoona 16:n (Er.P 16) posiolaisista ja kuusamolaisista kootut komppaniat. Tampereen ja sen ympäristön miehistä koottu JR 65, ns. ”hämäläisrykmentti”, tuli Alassalmelle 20.12.1939. Joukoista muodostettiin everstiluutnantti Paavo Susitaipaleen komentama ”Ryhmä Susi.”

Kuhmon taistelut 30.11.1939 – 13.3.1940 Jyrkänkoski

1. Kuhmon suunnan Jyrkänkosken muistomerkki on Nurmes – Kuhmo kt 75:llä noin 9 km Kuhmosta etelään. Muistomerkki on pysäköintialueen läheisyydessä. viitoitettu. Taisteluselostetaulu. Panssariestekiven suunnitteli muistomerkiksi opettaja Yrjö Vuorio ja sen pystyttivät 7.8.1960 Kuhmon reserviläisjärjestöt neuvostojoukkojen etenemisrajan lähelle. Kuparilaatassa on tekstinä: ”Tähän päättyi vihollisen eteneminen 7.12.1939.” Jyrkänkoskella on entistetty panssariesteitä, ampumahautoja ym. puolustusaseman rakenteita. Jyrkänkoskella ei ollut taisteluja.

Luelahti

2. Taivalkoskelaisten (JR 25) kaatuneiden muistomerkki paljastettiin 30.11.1997 Saunajärventien Luenlahden Kaihlammella. Taivalkoskelaisia kaatui 27, joista 4.2.1940 aamulla 19. Muistomerkin suunnitteli rakennusmestari Kimmo Huotari. Sen 27 kiveä symbolisoivat sankarivainajia.

3. Kuhmon Saunajärven Luelahdessa kaatuneiden neuvostosotilaiden muistokivi. Sen suunnitteli rakennusmestari Arvo Rissanen. Suomi-Neuvostoliitto Seura paljasti sen 6.9.1970. Teksti: ”Sodassa 1939 – 1940 kaatuneiden neuvostoliittolaisten sotilaiden muistoksi.” Käyntiohje: Lieksan tietä (st 524) ja sitten Saunajärventietä (yt 9111). Tienristeyksestä noin 9 km.

Saunajärvi

4. Saunajärven Niskan puolustuslinja on noin 14 km:n päässä kt 75:ltä Saunajärventien (yt 9111) varrella. Kainuun Prikaatin pioneeriosasto on 1965 ja uudelleen 1984 kunnostanut harjoitustyönä suomalaisten puolustuslinjan korsun ja pienen osan taisteluhautaa. Laaja-alaista entistämistyötä tehty jälleen 1996-97. Niskan linjalla on myös kaatuneiden venäläisten muistomerkki tekstillä: 1939-1940 kaatuneiden venäläissotilaiden muistoksi.

Löytövaara

5. Löytövaaran muistomerkki, ns. mänttäläistenkivi, on noin 5,5 km:n päässä Saunavaaran korsupaikasta ja noin 100 m Löytövaaran talosta Saunajärventietä rajalle päin. Pieni muistokivi on tien penkereellä, sen pohjoispuolella. Teksti: ”Mänttäläiset aseveljet Heikki Männistö 2.3.1940, Sulo Norojärvi 25.2.1940, Tauno Palonen 13.3.1940.” Muistomerkin laatan paljastivat 16.8.1970 mänttäläiset aseveljet.

Kilpelänkangas

6. Kilpelänkankaan muistomerkki on Saunajärventiellä (yt 9111) noin 23 km:n päässä kt 75:ltä ja 7,5 km:n päässä Saunajärven korsulta. Muistomerkin suunnitteli joukkueenjohtajana toiminut arkkitehti Birger Stenbäck. Aseveljien 10.8.1958 pystyttämässä muistomerkissä on teksti: ”Talvisodassa Kuhmossa 1939 – 1940 kaatuneiden sankarivainajien muistolle. Näillä kunnailla Suomen mies puolusti järkkymättömästi Isänmaataan. Olkoon heidän tekonsa tulevia sukupolvia velvoittava.”

Kilpelänkankaalla on myös pikkukengin kuljettava 3,5 km:n retkeilyreitti talvisodan taistelumaisemissa, jotka kuitenkin ovat jo arpeutumassa uuden metsän alle.

Tyrävaara

7. Tyrävaaran Kiekinkosken suunnan taisteluiden luonnonkivisen muistomerkin suunnitteli opettaja Yrjö Vuorio. Sen paljastivat 12.8.1962 Kuhmon reserviläisjärjestöt. Teksti: ”Talvisodassa 1939 – 1940 pysäytti taisteluosasto Kekkonen venäläisten joukkojen etenemisen tässä maastossa ja vastahyökkäyksellä valtasi Kiekinkosken suunnalla menetetyn alueen takaisin rajalle saakka.

Kunnia – Isänmaa.”

Käyntiohje: Kuhmo – Suomussalmi tieltä (st 912) eroavan hukkajärventien (yt 9121) tienristeyksestä noin 11 km:n päässä, tien pohjoispuolella.

Löytövaaran Paloaho

8. Neuvostojoukkojen kaatuneiden muistomerkki on Saunajärventiellä (yt 9111) varrella noin 0,5 km ennen Löytövaaraa tien pohjoispuolella. Sen hankki sisäasianministeriö 1985. Panssariestekivessä on laatta, jossa tekstinä: ”Tässä lepää sodan 1939 – 1940 vainajia.” Ei viitoitusta. Pysäköintimahdollisuus.

Laamasenvaara

9. Laamasenvaaralaisten muistomerkki Saunajärven Ala-Laamasenvaaralla tien (yt 9111) pohjoispuolella noin 1,5 km tieltä. Kainuun Rajavartioston Killan Kuhmon osasto pystytti 15.6.1996 muistomerkin. Kuhmolainen sota alkoi 30.11.1939 klo 9.45 Laamasenvaaralla. Evakuointimääräystä Ala-Laamasen erämaataloon tuoneista rajamiehistä toinen kaatui ja asukkaat jäivät vangiksi.

Kuhmon Talvisotanäyttely

10. Kuhmon Talvisotanäyttely on Kalevala-kylän yhteydessä Hiitolassa. Os. Kalevankylä, Hiitola 88900 Kuhmo (08) 6556368          . Näyttely avattiin 1.7.1994 ja sen suunnitteli sekä toteutti museonjohtaja Hilkka Tampio.

Tie 9111. Neuvostoliittolaiset joukot suorittivat ensi-iskunsa 30.11.1939 klo 9.45 Repolan suunnalta Laamasenvaaraan tavoitteenaan Kuhmon kirkonkylä. Repolasta eteni kenraali Gusevskin komennossa ollut 54. Divisioonan JR 118. Sen kaukotavoitteena olivat Kajaani ja Oulu. Suomalaisilla oli asettaa rykmenttiä vastaan everstiluutnantti Frans Ilomäen komentama Erillinen Pataljoona 14 (Er.P 14), johon kuului lisäksi Täydennyskomppania (TäydK). Niiden yhteinen vahvuus oli noin 1 700 miestä. Myöhemmin tuli tälle suunnalle 6.12. myös Prikaati Vuokko (JR 25, Kevyt Osasto 9, 9. Erillinen viestiosasto, 18. Pioneerikomppania ym), jonka jälkeen suomalaisten voimana oli noin 5 600 miestä.

Suomalaiset vetäytyivät 30.11. Kuusjoelle, 1.12. Losoon ja 2.12. Saunajärven-Alasenjärven asemiin. Vetäytyminen jatkui Louhenjoen taistelun 5.12. jälkeen 6.12. Rastin tienhaaraan ja 11. – 12.12.1939 kt 75:llä olevalle Jyrkänkoskelle. Sinne pysähtyi neuvostoliittolaisten hyökkäys. Vihollinen ei hyökännyt Jyrkänkosken asemia vastaan, mutta lähellä olevassa Hotakanvaarassa käytiin kiivaitakin taisteluja.

Tie 524. Rastin tienhaarasta Nurmeksen suuntaan neuvostojoukkojen JR 118 kykeni etenemään Savijärvelle asti. Siellä neuvostorykmentti tuhottiin 19. – 20.12. Lieksan suunnan taistelujen yhteydessä.

Tie 9121. Kuhmon ja Neuvostoliiton rajan välisellä pohjoisemmalla Hukkajärven tiellä suomalaiset vetäytyivät 30.11. ja Hukkajärveltä 12.12. Tyrävaaraan. Täältä oli enää 10 km Kuhmon kirkonkylään. Paikka jäi tällä suunnalla neuvostoliittolaisten joukkojen etenemisrajaksi. Osasto Kekkonen taisteli 28.12. Kiekinkoskella voittoisasti ja eteni kohti rajaa. Neuvostojoukot vetäytyivät valtakunnan rajan taakse.

Tie 9111. Suomussalmen suunnalla olivat tuhoamistaistelut päättyneet. Tämän johdosta joukkoja oli nyt käytettävissä uusiin tehtäviin. Kuhmon suunnalle 23.1. siirrettyyn eversti Hjalmar Siilasvuon komentamaan 9. Divisioonan joukkoihin alistettiin kaikki Kuhmon joukot. Suomalaiset aloittivat 29.1.1940 klo 5 Kiekinkosken tien suunnasta päähyökkäyksen Saunajärven – Löytövaaran alueella olevien neuvostojoukkojen sivustaa vastaan. Neuvostojoukkojen yhteydet katkaistiin. Suomalaiset valtasivat Löytövaaran ja saarsivat mm. Reuhkavaarassa, Losossa ja Luenlahdessa olleet neuvostoliittolaisten asemat. Rajuja mottitaisteluja käytiin päivästä päivään mm. Luenlahden motista, jossa oli saarrettuna kenraalimajuri Gusevski esikuntineen. Suomalaiset valtasivat Reuhkavaaran motin 25.2., Luelahden motista osan eli ns. Esikuntakukkulan 2.3. ja Luelahden itäisen osan motin 8.3.1940. Alueellisesti suurin motti, Rastin motti, säilytti puolustuskykynsä loppuun asti. Monia motteja jäi purkamatta. Rauhanteko pelasti osan mottilaisista.

Losovaaran korsukaupungista, Luenlahden esikuntakylästä ym. on edelleen jäljellä maatuvia jäännöksiä.

Kiivaita taisteluita käytiin Kuusijokilinjalla Kilpelänkankaalla, jossa neuvostoliittolaiset uudet joukot pyrkivät mottiin joutuneiden avuksi. Neuvostoliittolaisten yritykset eivät onnistuneet. Kovia taisteluja. Urheita suomalaisia taistelijoita.

Vetkon tie (talvisodan aikana ei ollut tätä tietä). Luenlahden mottiin joutuneita yritti auttaa myös eversti Dolinin noin 2 000 miehen hiihtoprikaati, joka Hukkajärven suunnasta eteni korpien kautta kohti Luenlahtea. Dolinin Hiihtoprikaatin tuhoaminen laajoilla erämaa-alueilla sitoi paljon suomalaisten joukkoja. Hiihtoprikaatin tuhoamiseen osallistuivat mm. JR 27:n ja 65:n joukkoja, Osastot Arponen, Kekkonen ja Kuronen sekä SissiP 5. Suomalaiset tuhosivat 16.2.1940 mennessä koko hiihtoprikaatin Kesselin ja Vetkon välisessä maastossa. Dolinin prikaati menetti ainakin 1 700 miestä kaatuneina.

Kuhmon taisteluissa kaatui noin 1 400 suomalaista ja haavoittui noin 3 100 sotilasta. Neuvostoliittolaisia kaatui noin 10 000. Heidät on haudattu taistelualueille.

Hj Siilasvuo, ”Kuhmo talvisodassa” (Otava 1944) ja Niilo Lappalainen, ”Sotiemme suurmotit (WSOY, Juva 1990).

Pohjois-Suomen Ryhmän esikunta 1939 – 1940

Kajaanissa Linnantauksessa Kainuun ammattioppilaitos Seppälässä (sod. aik. Seppälän kotitalouskoulu) Karjanhoitokoulun ulkoseinässä on talvisodan Pohjois-Suomen Ryhmän Esikunnan (P-SRE) muistolaatta. Ryhmän esikunta toimi koululla ja sen komentajana oli kenraalimajuri W.E. Tuompo. Käyntiohje: Kajaanista Kirkkoahontieltä Linnantaukseen.