Talvisota

Suomussalmen taistelut 30.11.1939 - 7.1.1940

Suomussalmi, Karhulanvaara

1. Suomussalmen taisteluiden päämuistomerkki on Karhulanvaaralla kirkonkylän läheisyydessä Suomussalmi - Ala-Vuotela teiden (yt 9150 - st 912) risteyksessä. Iso pysäköintialue. Muistomerkin suunnitteli arkkitehti Alvar Aalto ja se paljastettiin 30.8.1958 Suomussalmen taisteluiden 20-vuotisjuhlan yhteydessä. Patsaan veistotyön teki kuvanveistäjä Heikki Häiväoja. Patsaan jalustan päällä olevassa metallilaatassa on kuvattuna Suomussalmen taistelut ja päädyssä on kenraali Hj. Siilasvuon sanat: "Moni urhea soturi lunasti sydänverellään Suomussalmen suuret voitot. He näyttivät kansalleen kunnian tien, joka oli raskas, mutta ainoa."

Ämmänsaari

2. Haukiperän taisteluiden muistokivi paljastettiin 30.5.1959. Se on Suomussalmi - Kajaani tien (yt 9150) ja Ämmänsaari - Kuhmo tien (yt 9130) risteyksen ja sen läheisyydessä olevan Tielaitoksen lepopaikan kohdalla, Ämmänsaaren suunnalla, tien länsipuolella. Viitoitettu, pysäköintialue. Muistokiven laatassa on tekstinä: "Tähän päättyi talvisodan aikana 9.12.1939 vihollisen eteneminen."

Suomussalmi

3. Kirkonkylän keskustassa talvisodan muistolaatta kiinnitettiin ainoaan tuholta säilyneeseen pienehköön vajaan. Teksti: "6. - 27.12.1939 riehuivat kiivaat taistelut Suomussalmen kirkolla. Tontille jäi kertomaan näistä päivistä vain tämä ammusten runtelema rakennus." Käyntiohje: Vaja sijaitsee pääkirkon kellotapulin kohdalla Salmentien kevyenliikenteen väylän reunassa. Pysäköintimahdollisuus kirkon luona.

Käkimäki

4. Kylämäen (Käkimäki, Konttimännikkö) muistokivi on vt 5:ltä Suomussalmen kirkolle johtavan tien (yt 9150) varrella sen länsipuolella, noin 4,5 km:n päässä vt 5:n risteyksestä. Muistomerkki on paikalla, jossa "katkaistiin vihollisen vetäytymistie vuoden viimeisenä päivänä 1939." Satakunnasta tuodun kiven pystyttivät 1958 Polkupyöräpataljoona 6:n (PPP 6) miehet.

Kuivasjärvi

5. Kuivasjärvi - Kuomasjärvi taistelulinjan muistokivi, ns. mänttäläisten kaatuneiden kivi, on Suomussalmi - Kuhmo tien (st 912) varrella noin 10,5 km Suomussalmelta etelään tien itäpuolella, joen rannalla olevalla lepopaikalla. Teksti: "Mänttäläiset aseveljet Sulo Aalto 26.12.39 ja Erkki Huttunen 4.1.40." Hankittu 1965.

Raatteen tie

Talvisodan muistomerkki Raatteen portissa

Talvisodan muistomerkki Raatteen portissa

6. Likoharjun muistomerkki paljastettiin 11.8.1963 Purasjokilinjan taisteluiden kunniaksi. Teksti: "Tämä muistomerkki on pystytetty Raatteen tiellä vv. 1939 - 40 käytyjen kunniakkaiden taisteluiden muistoksi. Korpisoturiveljet." Käyntiohje: Raatteen tien (yt 9125) varrella noin 8 km päässä Kuhmo - Lentiira - Suomussalmi tieltä (st 912), tien eteläpuolella Harjulan talon kohdalla.

Purasjoki

7. Museovirasto (asiantuntijana ev.luutn. Pertti Huttunen) ja Suomussalmen kunta entistivät osan Purasjoen asemaa talvisodan aikaiseen asuunsa. Nähtävyytenä on ampumahautaa, konekivääripesäkkeitä, panssari- ja jalkaväkiesteitä sekä keskeneräiseksi jäänyt korsu. Käyntiohje: Raatteentie (yt 9125).

Suomussalmen Harjoituskeskuksen reserviläiset ja työvelvolliset, joiden työvahvuus oli suurimmillaan noin 500 miestä, linnoittivat Purasjoen länsirannalle puolustusasemat 21 päivässä loka-marraskuussa 1939. Nk. rajarauhasopimus Neuvostoliiton kanssa oli estänyt aikaisemman linnoittamisen. Neuvostoliiton rajalle oli matkaa 9 km ja Suomussalmen entiseen kirkonkylään 27 km.

Erillinen Pataljoona 15:n vahvennettu toinen komppania taisteli menestyksellisesti näissä asemissa kolmen päivän ajan neuvostojoukkoja vastaan.

Suomen armeija jatkoi Purasjoen aseman linnoittamista välirauhan aikana 1940-1941, mutta asemia ei tarvittu jatkosodan aikana.

Saksan 20. Armeijakunnan aloittaessa syksyllä 1944 vetäytymisen Purasjoen asema oli lyhyen aikaa saksalaisten sivustan varmistusosaston miehittämä. Heidän jälkeensä neuvostojoukot vielä kerran miehittivät Suomussalmen kirkonkylän pitäen aluetta hallussaan marraskuuhun 1944 saakka.

Juntusranta

8. Juntusrannan muistomerkki paljastettiin 1963. Teksti: ”Tällä paikalla ammuttiin talvisodan ensimmäiset laukaukset 30.11.1939. Korpisoturiveljet.”

Käyntiohje: Ruhtinaansalmella Karttimon vartion läheisyydessä noin 5 km Suomussalmi – Juntusranta tieltä (st 843) Lehtovaaran (yt 9131) suuntaan. Lehtovaaran tien varressa on myös muistomerkki seuraavalla tekstillä:-TÄLLÄ PAIKALLA SIJAITSI YLIMÄÄRÄISTEN HARJOITUSTEN AIKANA RAJAOSASTO II:N VARTIOPAIKKA, JOHON TALVISODAN SYTTYESSÄ 30.11.1939 UNOHDETTIIN VARTIOPAIKALLEEN NUORI RISTIJÄRVELÄINEN MATTI HÄRKÖNEN. Samassa muistomerkissä on myös ensimmäisenä venäläisten hyökkäyksestä tiedon tuoneen Lempi-emännän reitti järven yli, kun hän pakeni Juntusrantaan 3 pientä lasta kelkassaan. Muistomerkin pystyttänyt Kainuun Rajavartioston killan Suomussalmen osasto 1999.

Raatteen Portti-talvisotamuseo

9. ”Raatteen Portti”-niminen talvisotamuseo on Ämmänsaaresta 24 km itään, Kuhmon tien (st 912) ja Raatteen tien (yt 9125) risteyksessä. Korkeatasoinen taistelumuseo talvisodan kunniakkaista päivistä. Museon ulkonäkö symbolisoi panssariestettä, jossa on räjähdyksien jälkiä. Museo avattiin 1.5.1992. Museorakennuksen suunnitteli arkkitehtuuritoimisto Hannu Pyykkönen. Näyttelyn pienmateriaalin keräyksen on pääosin suorittanut rajavartiomestari evp Leo Karttimo. Museon seinässä laatta: ”Sotiemme sankarit. Te annoitte nuoruutenne, terveytenne, jopa henkenne, jotta me saisimme rakentaa rauhaa. Haukila-Puras-kylätoimikunta 1992.” Raatteen Portin lähimaaston vanhoilla taistelupaikoilla kiertää kaksi polkua (0,5 ja 3 km). Polkujen varsilla on tulentekopaikkoja.

venäläisten sotilaiden muistomerkki Raatteen tiellä

Neuvostosotilaiden muistomerkki

10. Neuvostosotilaiden muistomerkki on Raatteen Portista noin kilometrin päässä Raatteen tiellä (yt 9125). Muistomerkin teki Oleg Komova, joka kuvaa muistomerkissä surevaa naista. Teksti: ”Isänmaan pojille – sureva Venäjä.” Paljastustilaisuus oli 19.9.1994. Läsnä oli mm. silloinen Venäjän Suomen suurlähettiläs Juri Derjabin.

11. Toinen silloisten neuvostosotilaiden, nykyisten ukrainalaisten, muistokivi paljastettiin 13.3.1998 Suomussalmi – Lieksa (st 912) tien viereen, noin 2 km Raatteen Portilta Kuhmoon päin Haukilan talon lähelle 44. Divisioonan komentokorsun paikalle. Suomalaiset tuhosivat ukrainalaisen 44. Divisioonan Raatteen tiellä. Muistomerkin paljasti Ukrainan suurlähettiläs Ihor Podoliev.

Ukrainalaisen 44. divisioonan sotilaiden muistomerkki

Alkuperäiset puolustusasemat

12. Raatteen tien taistelumaastoissa on vielä havaittavissa alkuperäisiäkin taisteluhautoja, panssariestelinjoja, konekivääripesäkkeitä, korsuja jne. Monissa paikoissa osa niistä on entistetty. Vartiomuseo

13. Raatteentien päässä on Vartiomuseo, joka on avoinna kesäisin. Vartio on ollut kolmen vallan sotilaiden käytössä. Ensin suomalaisilla, talvisodassa venäläisillä ja jatkosodassa saksalaisilla. Historiaa on. Vartio on Suomen vanhin vartiorakennus, joka rakennettiin jo 1923. Se entistettiin 1930-luvun vartion kaltaiseksi. Museo avattiin 3.6.1988.

14. Perinnetapahtumana vuosittain Talvisotahiihto.

Suomussalmen suunnalla neuvostoliittolaiset yllättivät joukkojen määrän osalta, sillä rajalta kahdessa suunnassa etenivät 163. Divisioonan joukot eli noin 17 500 miestä. Neuvostojoukot ylittivät 30.11.1939 rajan Juntusrannan suunnassa Lehtovaarassa, jossa suomalaisilla oli vain pieni rajavartiojoukkue. Lehtovaaraan ei ollut 1939 maantieyhteyttä.

Tiet 9125 ja 912. Neuvostojoukot etenivät Raatteen tietä jossa neuvostojoukkojen JR 759 ylitti rajan 30.11.1939 klo 8.30. Suomalaisilla oli asettaa neuvostojoukkoja vastaan alkuvaiheessa Raatteen tiellä vain Erillinen Pataljoona 15 (Er.P 15), jonka komentajana toimi everstiluutnantti L. Kyander. Suomalaiset Er.P 15:n joukot asettuivat 30.11.1939 vastustamaan neuvostorykmenttiä Purasjoen jonkin verran varustettuihin asemiin. Raatteen joukoista muodostettiin 6.12. Osasto Kari. Raatteen tien puolustajat vetäytyivät 7.12. Haukiperään.

Tiet 9161, vt 5 ja 9150. Suomussalmen pohjoisosassa Juntusranta menetettiin sodan ensimmäisenä päivänä 30.11. Perääntyminen jatkui siten, että 4.12. joukot olivat Palovaarassa, 5.12. Kuurtolassa ja 7.12. Suomussalmen kirkonkylässä, joka poltettiin itsenäisyyspäivänä. Suomalaiset olivat 8.12. asemissa Kiantajärven Niskanselän lounaisrannalla ja Haukiperässä. Palovaarasta kääntyi yksi neuvostorykmentti kohti Kuusamoa ja etelämpänä toinen rykmentti Piispanjärvellä kohti Perankaa ja Lieksaa. Vaarallinen tilanne.