Sodan ilmapommitukset 30.11.1939 - 13.3.1940

11. Hämeenlinnan kaupunkia pommitettiin talvisodan aikana kahdeksan kertaa. Tammikuun 13. päivän ilmahyökkäys oli tuhoisin.

Summan taistelut 17.12.1939 – 15.2.1940

Summan muistokivi on Hämeenlinnassa Itsenäisyyden puistossa Sibeliuksenkadun varrella Lukiokadun ja Koulukadun rajaamassa korttelissa. Patsas on kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen työ. Se paljastettiin 13.3.1964. Tekstinä mm: Suomen armeijan teräksinen tahto, uupumaton usko, torjui ylivoiman, varjeli vapaan maan.” Muistokivi on pystytetty II/JR 15:n Summan taistelijoiden aloitteesta.

Muistolaattoja 

Hämeenlinnan Yhteiskoulun ja Yhteiskoulun lukion tiloissa on Mannerheim-ristin ritari K.A. Heiskasen muistolaatta, jossa kerrotaan hänen kirjoittaneen ylioppilaaksi koulussa vuonna 1923. Lisäksi koululla on pro patria -aiheinen muistoseinä, johon on kirjoitettu sekä vuoden 1918 tapahtumissa että talvi- ja jatkosodassa menehtyneiden yhteiskoululaisten nimet. Nimiä on yhteensä 24.

Hämeen Sanomat Oy:n tiloissa on muistolaatta Jussi Boijerin, Artturi Yrjölän ja Aarne Lehtosen muistoksi.

Ainakin Kankaantaan ja Myllymäen kouluilla on muistolaatta, jossa on teksti "Isänmaan puolesta 1939-1944 henkensä uhranneille".

Hämeenlinnan lyseon tiloissa on muistolaatta kolmen kyseistä koulua käyneen Mannerheim-ristin ritarin kunniaksi. He olivat vänrikki Torsten Korkkinen (Mannerheim-ristin ritari n:o 28), kapteeni Osmo Laakso (Mannerheim-ristin ritari n:o 61) ja luutnantti Esko Kausti (Mannerheim-ristin ritari n:o 136). Muistolaatan hankkivat Hämeenlinnan - Vanajan Sotaveteraanit.

Lisäksi lyseolla on Kevyt patteristo 11:n muistolaatta. Siinä on seuraava teksti: "Kevyt patteristo 11 perustettiin tämän koulun tiloissa 18.6.1941. Patteriston henkilöstö koottiin Hämeenlinnan ja sen lähikuntien reserviläisistä. Reservin upseereista kolmannes oli Hämeenlinnan Lyseon entisiä oppilaita. Patteristo taisteli jatkosodan hyökkäysvaiheen 1. Jääkäriprikaatin tukipatteristona Laatokan Karjalassa, Aunuksessa ja Itä-Karjalassa. Asemasodan ajan se taisteli Maaselän Kannaksella ja osallistui kesän 1944 viivytystaisteluihin Karhumäestä Tolvajärvelle. Patteristo kotiutettiin Hämeenlinnassa 14.11.1944. Laatan kiinnitti vuonna 2002 Kevyt Patteristo 11:n perinnetoimikunta".

Hämeenlinnan lyseon juhlasalissa on muistosyvennys vuoden 1918 tapahtumissa sekä talvi- ja jatkosodissa menehtyneiden kunniaksi. Talvi- ja jatkosotaan liittyen siinä on teksti "In bello pro libertate patriae vitam suam dederunt MCMXXXIX-MCMXL MCMXLI-MCMXLIV" (Sodalle isänmaan vapautuksen puolesta henkensä omistivat 1939-1940 1941-1944) ja sen alla 160 nimeä. Nimien alla muistosyvennyksessä on teksti "In hac schola memoria sancta horum discipulorum occisorum semper in animis gratis" (tässä koulussa näiden kuolleiden oppilaiden pyhää muistoa vaalitaan kiitollisina aina).

Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksen tiloissa on muistolaatta talvisodassa menehtyneen Irma Tuulikki Kohtasen muistoksi.