Sodan ilmapommitukset 30.11.1939 – 13.3.1940

Helsingin pommitusuhrien muistokivi paljastettiin 30.11.1989 Malmin hautausmaalla korttelissa 72. Sen suunnittelivat arkkitehdit Sakari Siitonen ja Tero Aaltonen.

Malmin hautausmaalla (kortteli 60, linja 16) Leo Randellin hautakivessä teksti: ”Sodan uhri.” Hän oli ensimmäisen pommituksen 30.11.1939 uhri.

Helsingin ilmapuolustus 1939 – 1940

Helsingin ilmatorjunnan muistomerkkitykki 88 mm:n RMB on Suomenlinnassa Länsi-Mustasaarella, jossa se paljastettiin 4.10.1969. Muistomerkin suunnittelivat Bertel Gripenberg ja V. Rauhala.

Sotalasten evakkomatkat 1940 – 1944

Helsingissä Malmin hautausmaalla (kortteli 71) on evakkotaipaleen uhrien muistokivi. Sen on pystyttänyt Pohjoismaiden avun Suomen keskus. Kiven teksti kertoo eräästä sodan seurauksesta: ”Tässä yhteishaudassa lepäävät Suomen suure ahdistuksen aikana Ruotsin matkan aikana Iittalan rautatieonnettomuudessa 4.3.1940 henkensä antaneet.” Muistokivessä on 22 rautatieonnettomuuden uhrin nimet.

Tammikuun kihlaus 23.1.1940

Tammikuun kihlauksen muistolaatta paljastettiin 24.1.1995 Helsingissä Mikonkadulla sijaitsevassa ravintola Königissä. Muistolaatassa on sopimuksen keskeinen sisältö.”…keskusjärjestöt, todeten vapaan järjestetyn toiminnan merkityksen yhteiskunnassa, tulevat vastaisuudessa luottamuksellisesti neuvottelemaan kaikista niitten toimialalla esiintyvistä kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi mikäli mahdollista yhteisymmärryksessä.”

Talvisodan taisteluhengen vahvistamiseksi syntyi 23.1.1940 ns. tammikuun kihlaus, jossa työnantajapuoli STK (nyk. EK) tunnusti SAK:n neuvotteluosapuoleksi.

Kalevan alasampuminen 14.6.1940

Radiosähköttäjä Tauno Launiksen muistolaatta paljastettiin 14.6.1990 Helsingissä Lauttasaaren sankarihautausmaalla. Tapahtumasta oli kulunut 50 vuotta.

Neuvostoliittolaiset koneet ampuivat rauhan aikana 14.6.1940 alas suomalaisen Aero Oy:n (nyk. Finnair) Tallinna - Helsinki tavanomaisella vuorolennolla olleen Junkers Ju 52 matkustajakoneen OH-ALL Kalevan. Seitsemän ulkolaista matkustajaa ja miehistö kuoli mereen syöksyssä.

Helsingin ilmapuolustus 1941 – 1944

Helsingin ilmatorjunnan 1939 – 1944 virallinen muistomerkkitykki 88 mm:n RMB on Suomenlinnassa Länsi-Mustasaarella, jossa se paljastettiin 4.10.1969. Muistomerkin suunnittelivat Bertel Gripenberg ja V. Rauhala. Länsi-Mustasaaressa toimi ”Musta” 1. Rask.It.Ptri. Aseistuksena oli neljä 76 Itk/27 BK tykkiä. Tämä patteristo kunnostautui jo talvisodan aikana.

Lauttasaaren Myllykalliolla on eräänä Helsingin ilmapuolustuksen muistomerkkinä ”Itko”, 76 mm:n SS ilmatorjuntatykki. Muistomerkin paljasti 12.6.1980 Lauttasaari-Seura. Kuparilaatassa teksti: ”Helsingin suurpommitusten aikana helmikuussa 1944 kohdistui kaupunkiin 2 120 lentoa mukanaan noin 20 000 pommia. Kaupunkia puolusti Ilmatorjuntarykmentti 1 komentajanaan everstiluutnantti Pekka Jokipaltio ja torjuntapäällikkönä kapteeni Aake Pesonen. Rykmentin keskitetyn torjunnan ansiosta kaupungin alueelle putosi vain 800 pommia. Lauttasaaren Myllykalliolla toimi 6.10.1939 – 22.4.1940 Raskas It.patteri 69 aseistuksenaan kaksi 76 mm:n it-kanuunaa sekä 17.6.1941 – 29.7.1944 Raskas It.patteri 4, jonka päällikkönä Helsingin suurpommitusten aikana oli res.ltn. Veikko Rauhala. Patterin aseistuksena oli kuusi it-kanuunaa 76 Itk 31. Yksi näistä kanuunoista on pystytetty Lauttasaaren ilmapuolustuksen muistomerkiksi, joka paljastettiin 12.6.1980.” Käyntiohje: Puistokaarelta kävelytie Myllykalliolle.

Lauttasaaren Ryssänkärjessä Veijarivuoren puistossa paljastettiin 16.2.1994 88 mm:n RMB muistotykiksi. Tällä Lauttasaaren johtopatterilla 8.Rask.It.Ptri ”Puistolla” oli 6 kpl 88 Itk/36 RMB tykkejä. Patterilla oli myös käytettävissä silloinen erikoisuus eli tutka. Käyntiohje: Purjeentekijänkujalta kävelytie.

Käpylässä Kuutamotien varrella olevalla Taivaskalliolla on erääksi Helsingin ilmapuolustuksen muistomerkiksi paljastettu 29.5.1983 tykki Itk/27 BK. Kalliolla oli 5.Rask.It.Ptri ”Taivas”.

Munkkiniemessä Kalastajatorpan luona valtion vierastalon takana olevalla kalliolla Hollantilaisen- ja Kalastajatorpantien risteyksen kohdalla on myös ilmapuolustusmuistomerkki eli RMB-tykki. Muistotykki paljastettiin 12.5.1989. Kalastajatorpan vierastalossa on kaksi taulua, joissa kerrotaan englanniksi Helsingin ilmapuolustuksesta. Taulut on sijoitettu hotelliin 10.4.1989.

Laajasalossa Aake Pesosen puistossa Aakenkujan varrella oli 101. Rask.It.Ptrin (”Itä”) muistolaatta. Patterista hyvin säilyneitä varustuksia. Muistolaatta paljastettiin 22.10.1988, laatta oli poissa 2.9.1997. Ehkä varastettu. Käyntiohje: Laajasalontie – Reihentie – Gunillanraitti ja kävelytie Aakenraitti.

Helsingin ilmapuolustuksen johtokeskus oli Palokunnanmäellä (Korkeavuorenkatu 26) väestösuojassa, jonka ulko-oven viereen kiinnitettiin 30.11.1974 tätä toimintavaihetta koskeva laatta. Teksti: ”Tässä kalliosuojassa olleesta johtokeskuksesta johdettiin Helsingin alueen ilmapuolustusta vuosina 1943 – 1944.” Helsingin ilmapuolustusta johti everstiluutnantti Pekka Jokipaltio ja torjuntakeskuksen (ns. ”Torni”) päällikkönä oli kapteeni Aake Pesonen.

Helsingin ilmapuolustusta johtanut Ilmatorjuntarykmentti 1:n komentaja everstiluutnantti (myöh. eversti) Pekka Jokipaltio on saanut 8.10.1983 Käpylään oman nimikkokadun, ”Pekka Jokipaltion tie.” Torjuntapäällikkö kapteeni Aake Pesosella on Laajasalossa Aake Pesosen puisto ja Aakenkatu. Eversti Pekka Jokipaltion asuintalon muistolaatta kadunnimikyltin alle kiinnitettynä osoitteessa: Fredrikinkatu 41. Muistolaatta paljastettu 2004.

Helsingissä Kivikon ulkoilupuiston korkeimmalla mäellä sijaitsi Suomen ensimmäinen ilmavalvontatutka ”Raija” (saks. Freija). Muistokirjoitus kallioon paljastettiin 25.4.1997 Ilmapuolustuksen kiltojen toimesta. Kaukotutkat havaitsivat lentokoneen jo 100 – 150 km:n päästä. Käyntiohje: Rajakylän Maratontieltä erkanee puistotie, jonka pohjoisimman tykkitien viereisen korkeimman kohdan rinteessä on kalliohakkaus.

Helsingin Suomenlinnan Susisaaren (B) Tullimuseon rakennuksen porttikäytävän läpi mentäessä on edessä olevan maastopeitteisen betonirakennuksen oven vieressä Ilmavalvonnan lottien 23.5.1997 kiinnittämä muistolaatta. Teksti: ”Täällä toimivat talvi- ja jatkosodan 1939 – 1943 aikana Ilmavalvonta-aluekeskus sekä Uudenmaan Rannikkoprikaatin viestikeskus. IVAK:n lotat 1997.”

Helsinki Viikki ilmapuolustuksen 1944 muistomerkki ja muistolaatta osoitteessa: Patteripellonraitti. Laatta raitin varrella muistomerkki pystytetty keskelle peltoaukeaa. Paljastettu: 2004.

Suojeluskunnat 1917-1944

Helsingin suojeluskuntatalon muistomerkki, panssariestekivi muistolaattoineen, paljastettiin 3.1.1994 Pohjoisen Hesperiankadun ja Töölöntorinkadun kulmaukseen. Suojeluskuntatalon rakentaminen oli mahdollista Lotta Svärd –järjestön suurlahjoituksen avulla. Arkkitehti Toivo Jäntin piirtämä talo valmistui 1941.

Lotta Svärd 1920-1944

Lotta Svärd –järjestön johtajan Fanni Luukkosen (1882 – 1947) muistolaatta paljastettiin Lotan päivänä 12.5.1995 Helsingissä hänen asuintalonsa Tehtaankatu 21:n seinään. Hän asui talossa 1929 – 1947. Luukkonen oli Sortavalan seminaarin harjoituskoulun yliopettaja. Hän oli Lotta Svärd –järjestön puheenjohtajana v:sta 1929 sen lopettamiseen 1944 asti.  

Suomalaiset Saksan-vapaaehtoiset 1941 – 1943

Saksan armeijassa palvelleiden Waffen-SS:n suomalaisille kaatuneille omistettu muistokivi paljastettiin Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4.6.1983 Helsingissä Hietaniemen sankarihauta-alueen pääaukion sivukäytävän hauta-alueella. Teksti: ”Isänmaan vapauden puolesta vuosina 1941 – 1943 Saksan sotavoimissa kaatuneitten suomalaisten vapaaehtoisten muistoksi. Aseveljet.”

Ruotsalaiset vapaaehtoiset 1941 – 1944

Helsingissä Hietaniemen hautausmaalla sankarihautojen pääaukion sivukäytävän hauta-alueella on ruotsalaisten vapaaehtoisten jatkosodan muistokivi. Teksti: ”Suomen vapauden ja Ruotsin kunnian puolesta.”

Virolaiset vapaaehtoiset 1943 – 1944

Helsingissä Malmin hautausmaan sankarihauta-alueella no 71 on virolaisten vapaaehtoisten vaatimaton muistomerkki, jossa on teksti: ”Tällä kentällä lepää 95 eestiläistä vapaaehtoista, jotka sodassamme 1941 – 1944 kaatuivat Suomen vapauden ja Eestin kunnian puolesta.” Heitä on haudattuna 101.

Suomenlinnassa kirkon pääoven läheisyydessä paljastettiin 10.6.1996 Suomen merivoimissa 1944 kaatuneiden 12 virolaisen merisotilaan muistokivi. Sen pystytti Merivoimat ja suunnitteli taiteilija Altti Heiskanen.

Helsinki Jollas:  virolaisten Suomen-poikien muistolaatta Jollaksen kartanon ulkoseinässä osoitteessa: Jollaksentie 89

Heimoveljet jatkosodassa 12.11.1942 – 3.11.1944

Helsingin Hietaniemen hautausmaalla sankarihautojen sivukäytävän nurmikolla on Heimoveljien muistokivi, joka pystytettiin 5.12.1992 talvi- ja jatkosodan Heimopataljoonien muistoksi. Kivessä on teksti: ”He antoivat kalleimman uhrin, minkä veli voi antaa veljen puolesta.”

Suomalaiset sotavangit 1939 – 1945

Sotavankeudessa kuolleiden muistomerkki Hietaniemen sankarihautausmaalla.

Sotavankeudessa vuosina 1939 – 1945 kuolleiden suomalaisten sotilaiden muistomerkki paljastettiin 6.6.1986 Helsingissä Hietaniemen sankarihautausmaalla  kentälle jääneiden muistomuurin viereen. Muistomerkin suunnitteli taiteilija Heikki Häiväoja ja sen pystytti Sotavangit ry.

Muita muistomerkkejä

Hietaniemi sotaorpojen muistopaasi Hietaniemen sankarihautausmaalla sankariristin ja Mannerheimin haudan läheisyydessä osoitteessa: Hietaniemenkatu 20. Paljastettu 4.6.2007.

Meilahti Puolustusministeriö 1939-1940 muistolaatta Seurasaarentien ja Talbonkujan risteyksessä Seurasaarentien pohjoislaidalla kivipaateen kiinnitettynä talvisodan aikaisen puolustusministeriön luolan oviaukon läheisyydessä.

Kruununhaka Tuomiokirkko Papiston uhri isänmaalle 1939-44 muistolaatta. Laatassa 35 sankarivainajan nimet syntymä ja kuolinpäivineen. Laatta sijaitsee tuomiokirkon Senaatintorin puoleisen siiven sisäseinässä osoitteessa: Hallituskatu 7.